Viestintä ja Kieli Harmonian ja Luomisen Välineinä.
Tieto, kieli ja viestintä toimii universaalina luovana järjestelmänä, joka on ja ylläpitää kaikkea.
Jokainen sana, lause ja tarina edustaa luovuutta, muokkaa järjestystä ja noudattaa metafyysisiä, sekä fyysisiä luomisen ja luonnonlakeja. Mikä tahansa ristiriita tai rikkonaisuus kielessä ja viestinnässä heijastaa epätasapainoa koko järjestelmässä.
Metafyysisen luonnontieteen ja viestinnän perusteilla on mahdollista kehittää "arvostelukyky" tai "totuuden taju", joka pystyy tunnistamaan ja paljastamaan kaikenlaisen manipuloinnin tai valheen.
Jokainen ilmaantunut sana, lause tai tarina edellyttää metafyysisen luonnon - ilmiötä. Jokainen näkymätön ilmiö noudattaa metafyysisen luonnonlakeja, aivan kuin jokainen näkyvä luonnonilmiö, noudattaa luonnonlakeja. Kaksi luontoa, kaksi lakia, mutta yhteistä niille on syy ja seuraus, vuorovaikutus, suhde toisiinsa, sekä ehdoton ja täydellinen oikeus, joka ilmentää todellisuuteen dynaamisen liikkeensä; seurauksen joka palauttaa tasapainon voimalla, joka on suhteessa rikkeeseen. Tämä mekanismin synonyymi on tietenkin karma, laki jonka nimi tiedetään, mutta jonka toiminta on kiistanalainen ja tuntematon
Kontekstuaalinen päättelykyky on keskeistä viestinnässä, ymmärryksessä ja vuorovaikutuksessa.
Jos jokin todellisuutta kuvaileva informaatio, elementti, kieli, sana, tarina, ilmiö tai mikä tahansa muu asia, jota kuvaillaan on rikkonainen ja luonnoton, tiedon irrallisuus kontekstista voidaan havaita oikeuden arvostelukyvyn avulla ja konstruktoida epätäydellinen ja väärä kuva liittää totuudeksi oikeaan raamiin.
Totuuden ja rakkauden kielellä voidaan ilmaista maailmankaikkeuden perusrakenteet ja dynaamiset liikkeet.
Jos ajatellaan, että todellisuus on sinfonia, jossa jokaisella nuotilla, jokaisella ilmiöllä, voimalla ja luonnonlailla on oma paikkansa ja tarkoituksensa, voidaan kaikki poikkeamat harmoniasta sekä manipulaatio paljastaa havainnoimalla riitasointuja, tai kuuntelemalla hiljaisuutta, nuotteja jotka eivät soi, vaikka pitäisi.
Kun maailmaa tai jotakin asiaa tai ilmiötä koskeva tieto on puutteellista tai sitä muutetaan, salataan, tai se on irrallaan kontekstista, todellisuus konstruktoituu tavalla, joka ei noudata luonnonlakeja ja jolloin ilmiöt tai asiat koetaan epätodellisena, tunne että “ei vaan käy järkeen”
Totuuden ja rakkauden kielioppineella on kykyä havaita ja kuulla väärä nuotti muuten täydellisessä sävellyksessä, epäkohta paljastuu, koska se ei sovi yhteen kokonaisuuden kanssa. Tämä kyky on erityisen oleellinen, kun pyritään ymmärtämään monimutkaisia tai osittain salattuja ilmiöitä.
Keskeinen ajatus on se, että vaikka osa tiedosta tai todellisuudesta puuttuu tai on piilotettu, voidaan kokonaisuus silti päätellä, aivan kuten sana, tai lauseen merkitys voidaan ymmärtää, vaikka osa kirjaimista tai sanoista puuttuu, tämä on kontekstuaalista päättelyä, joka on olennaista kaikessa ihmisen viestinnässä; huolimatta siitä että, vaikka kaikkea tietoa ei ole saatavilla, taitava syy seuraus tulkki voi oikeuden arvostelukyvyn, totuuden ja rakkauden avulla tehdä perusteltuja johtopäätöksiä.
Lisää kommentti
Kommentit